Yleiskuvaus
Hitupihtisammal kuuluu pihtisammalten (Cephaloziaceae) heimoon. Suvusta on tavattu maassamme neljä vaikeaa lajia. Sammal on suikertava, rihmamainen, kellanvihreä. Sen kylkilehdet ovat poikittaiset tai vinossa, hyvin pienet, tiheässä ja yläviistoon siirottavat (pörröinen), kaksiliuskaiset, leveyttään pidemmät. Lehdet ovat tyveltä 2 – 4 solun levyiset, liuskojen kärjessä 2-3 yksittäistä solua. Lehdet selvästi kapenevat tyveältä, leveimmillään keskeltä (5-7 solua). Solut ovat nelikulmaisia tai suorakaiteita. Perikatiaalilehdet hampaiset.
Uhanalaisuus
Äärimmäisen uhanalaiset (CR), Kansainvälinen vastuulaji, Rauhoitettu
Koko
Hyvin pieni, rihmamainen sammal < 0, 4 mm leveä ja 2-5 mm pitkä), muodostaa pieniä sekaisia kasvustoja.
Kasvupaikka
Vanhoissa, luonnontilaisissa metsissä. Laholla havupuulla kosteilla paikoilla, vaatii pitkän lahopuujatkumon.
Levinneisyys
Tavataan äärimmäisen harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomesta.
Maastotuntomerkit
Pitkät, äärimmäisen pienet, kapealiuskaiset lehdet. Määritettävä mikroskoopilla.
Muuta
Määritys vaatii sokkovarmennuksen.
Vertaa
- Saksipihtisammal (Cephalozia bicuspidata)
- Rämepihtisammal (Fuscocephaloziopsis loitlesbergeri)
- Hapsipihtisammal (Fuscocephaloziopsis leucantha)
- Seittisammal (Blepharostoma trichophyllum)
Löytöpaikat Luopioisissa
Hitupihtisammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sammalta olen etsinyt lahopuulta soilta ja vanhan metsän rippeistä, mutta turhaan. Se vaatii hyvin kostean mikroilmaston ja lahopuujatkumon eikä sellaisia olosuhteita ole tullut vastaan. Jokin rotko tai onkalo voisi olla sille sopiva kasvupaikka. Etsintää on jatkettava. Lähimmät kasvupaikat ovat Evon suojelualueella.
Kuvat on otettu Laukaan Hitonhaudalta kerätystä näytteestä. Täällä sammal kasvoi lahopuulla aivan veden rajassa.
