Yleiskuvaus
Isotorasammal kuuluu kärpänsammalten (Rhabdoweisiaceae) heimoon. Suvussa on Suomessa kuusi lajia. Verso on pysty ja mätästävä. Tummanvihreät lehdet ovat kynsisammalmaiset, pitkäksi kärjeksi nopeasti kapenevat. Lehden reuna on hampaaton ja tasainen, keskisuoni ulottuu kärkeen saakka. Itiöpesäkkeet yleisiä, pystyjät tai hieman kaltevia, kyhmyttömiä.
Uhanalaisuus
Vaarantuneet (VU)
Koko
Keskikokoinen sammal, 3 - 6 cm, joka muodostaa tiheitä mättäitä tai patjamaisia kasvustoja kivipinnalle.
Kasvupaikka
Kuivien silikaattikallioiden seinämillä metsäalueella.
Levinneisyys
Pääasiassa Etelä-Suomessa, mutta yksittäisiä esiintymiä Pohjois-Lappian myöten.
Maastotuntomerkit
Pitkät ja hyvin kapeat lehdet ja pysty itiöpesäke. Tummanvihreä.
Vertaa
- Kalliotorasammal (Cynodontium tenellum)
- Eteläntorasammal (Cynodontium polycarpon)
- Kyhmytorasammal (Cynodontium strumiferum)
Löytöpaikat Luopioisissa
Isotorasammata ei ole löydetty Luopioisista.
Sammalta en ole sen harvinaisuuden vuoksi erikseen etsinyt. Sen löytyminen täältä on mahdollista. Sammalta on löydetty lähinnä Kuhmoisista ja Valkeakosken Painosta. Suuri osa Luopioisten kallioista on käyty läpi, joten kovin yleinen se ei täällä voi olla. Kuohijoen Mustikkavuoren esiintymä on todettu olevan eteläntorasammalta (Cynodontium polycarpon).
Kuvat on otettu Ruovedeltä vuonna 2005 kerätystä näytteestä.
