Yleiskuvaus
Kalliokinnassammal kuuluu kinnassammalten (Scapaniaceae) heimoon. Suvussa on 29 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Verso suikertava, vihreä tai punertava. Kylkilehdet kaksiosaiset, toisiaan vasten painuneet (kuin kinnas), vatsalehdet puuttuvat. Kylkilehtiliuskat pyöreäpäiset, ehytlaitaiset, selkäliuska kärjellinen, vatsaliuska kielimäinen, kärjetön. Gemmat vihreitä tai punertavia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 0,2 - 1,2 cm pitkä, muodostaa pieniä löyhiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Kosteilla varjoisilla silikaattikallioilla, kallionraoissa humuksella tai kivennäismaalla, myös polkujen varsilla.
Levinneisyys
Paikoittainen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Vaikea määrittää maastossa lajilleen. Kylkilehtien koko, muoto ja osien suuruussuhteet auttavat (hyvä luppi!). Kasvupaikka voi auttaa määrityksessä.
Muuta
Hyvin vaikea suku, vaatii mikroskopointia määrittää kasvit lajilleen.
Vertaa
- Rantakinnassammal (Scapania irrigua): vatsaliuska neliömäinen, köli heikosti kaartunut
- Suokinnassammal (Scapania paludicola): vatsaliuska neliömäinen, köli puoliympyrän muotoinen
- Purokinnassammal (Scapania undulata): kylkilehdet johteisia
- Suippukinnassammal (Scapania mucronata): vatsalisuka kielimäinen, kärjellinen
Löytöpaikat Luopioisissa
Kallioikinnassammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on löydetty varjoisilta kallioseinämiltä ja niiden raoista, mm. Kuohijoen Mustikkavuorelta, kirkonkylän Rihkavuorelta, Haltian Pukkivuorelta ja Vekuna-järven laskupurolta. Sammalta ei ole helppo huomata pienuutensa vuoksi ja sen määritys vaatii aina mikroskopoinnin.
Kuvat on otettu Kuohijoen Mustikkavuoren esiintymästä. Siellä se oli runsas.