Yleiskuvaus
Marjapensas, jota luonnossa on joko karkulaisena tai alkuperäisenä. Lehdet tuoksuttomat, karvaiset. Kukkaterttu riippuva 10–20-kukkainen, marja punainen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
1 - 1,5 m
Kasvupaikka
Lehdoissa ja puronvarsilla, harvoin myös karkulainen tai jäänne.
Levinneisyys
Levinneisyys: Yleinen koko maassa pohjoisessa harvalukuisempi. Siellä kaksi muuta alalajia (ssp. lapponicum ja ssp. hispidulum).
Mikrosienet
- Herukansararuoste (Puccinia ribesii-caricis)
- Sembran-herukanrosoruoste (Cronartium ribicola)
- Punaherukanruoste (Puccinia ribis)
- Herukanhärmä (Podosphaera mors-uvae)
- Punapahkasieni (Nectria cinnabarina)
- Herukanlaikkusieni (Mycosphaerella ribis)
Muuta
Muuta: Viljellään jonkin verran. Marjakasvi.
Kolme alalajia: idänpunaherukka (ssp. hispidulum), lapinpunaherukka (ssp. lapponicum) ja lehtopunaherukka (ssp. spicatum).
Vertaa
Löytöpaikat Luopioisissa
Lehtopunaherukka on alueella yleinen mutta vähälukuinen kasvi.
Se kasvaa varjoisissa lehdoissa purojen varsilla, kallionaluslehdoissa ja rannoilla.
Kasvi on vaikea erottaa villiytyneistä punaherukkakasvustoista ja kartoituksessa saattaa olla virheitä tässä kohdin 80- ja 90-luvulla. Myöhemmin asiaan on kiinnitetty tarkempaa huomiota.
Karuilta alueilta luonnonvarainen punaherukka puuttuu kokonaan.