Yleiskuvaus
Ojakielisammal kuuluu kinnassammalten (Scapaniaceae) heimoon, sukuun kuuluu kolme lajia. Sammal on punertava, pysty tai suikertava. Kaksiosainen kylkilehti on tyveltä hyvin kouruinen puoliympyrän muotoinen. Köliosan jälkeen lehti kaartuu kielimäisesti alas, liuskat eripituiset. Liuskojen reunat ovat hampaiset (kuva). Gemmat puuttuvat, ritsoideja esiintyy runsaasti.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on < 1 cm pituinen ja noin millimetrin leveä, se muodostaa mattomaisia kasvustoja paljaalle maalle.
Kasvupaikka
Pientareilla, paljaalla hiekka- tai savimaalla tai kallionkoloissa, usein metsätien vastapenkasta ’ruskealta’ maalta.
Levinneisyys
Paikoittainen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa hyvin harvinainen.
Maastotuntomerkit
Lehden tyypillinen rakenne (luppi!). Kalliokielisammalesta sen erottaa pieni koko ja kasvupaikka.
Muuta
Lyhytikäinen pioneerilaji.
Vertaa
Kalliokielisammal (Diplophyllum taxifolium)
Löytöpaikat Luopioisissa
Ojakielisammal on harvinainen Luopioisissa.
Sammalta on etsitty kosteiden ojien penkoilta ja vanhoista hiekkakuopista. Pienen kokonsa vuoksi se jää kyllä helposti huomaamatta. Lopulta elokuussa 2014 se löytyi Laipanmaalta metsäautotien vastapenkasta, jossa sitä kasvoi melko runsaasti. Vastaavilta paikoilta sitä todennäköisesti löytyy muualtakin.
Kuvat on otettu Kuhmoisten Karklammelta kerätystä näytteestä.
