Jäkälät – ohjeet
Nimet
Sivustolla käytetty jäkälien nimistö on pääasiassa kirjan Suomen rupijäkälät (Stenroos, S. ym. 2015) mukainen.
Uhanalaisuus
Uhanalaisuusluokitus on koottu samasta kirjasta. Ne löytyvät myös uudemmasta uhanalaisselvityksestä (Rassi ym. 2010). Lyhenteet selityksineen ovat seuraavat:
| Lyhenne | Selitys |
|---|---|
| NE | Arvioimatta jätetyt (Not Evaluated) |
| DD | Puutteellisesti tunnetut (Data Deficient) |
| RE | Hävinneet (Regionally Extinct) |
| EW | Luonnosta hävinneet (Extict in the Wild) |
| CR | Äärimmäisen uhanalaiset (Critically Endangered) |
| EN | Erittäin uhanalaiset (Endangered) |
| VU | Vaarantuneet (Vulnerable) |
| NT | Silmälläpidettävät (Near Threatened) |
| LC | Elinvoimaiset (Least Concern) |
| RT | Alueellisesti uhanalaiset (Regionally Threatened) |
Käsitteitä
Jäkälien kuvauksissa käytetään usein erityistä käsitteistöä ja sanastoa. Tässä on muutamia selityksiä lajisivuilla oleviin merkintöihin. Lisää niitä löytyy alan kirjoista, ks. kirjallisuusluettelo.
- epifyyttinen – kasvin pinnalla kasvava
- fertiili – tuottaa itiöitä
- fibrilli – lupoilla ja naavoilla ohut sivuhaara
- fotobiontti – jäkälän leväosakas
- fyllokladio – tinajäkälien sekovarren pintarakenteet
- huopakarvaisuus – sekovarren pinnalla olevat rihmat
- härmä – kotelomaljoissa tai sekovarren pinnalla
- isidio – tappimainen sekovarren ulkoke
- kotelomalja – maljamainen tai kiekkomainen osa
- lekanoroidi – kotelomalja, jolla sekovarsireunus
- lekideoidi – sekovarsireunus puuttuu
- malto – sekovarren kuorikerroksen alla oleva kerros
- mykobiontti – jäkälän sieniosakas
- papilli – sekovarren kuorikerroksen nysty
- podeetio – torvijäkälillä kotelomaljojen yhteinen jalkaosa
- ritsoidi – sekovarren alapinnan juurtumahapsi
- sekovarsi – jäkälän kasvullinen osa
- soraali – sekovarren osa, muodostaa soredioita
- soredio – jäkälämuru
- valehuokonen – vaalea aukko sekovarren kuoressa
Hakutoiminnot
Toiminto on laadittu Google-haun avulla. Haku tapahtuu vain Luopioisten Kasvisto-sivuilta. Blogissa olevat maininnat on toistaiseksi rajattu pois hausta. Parhaan tuloksen saa, jos kirjoittaa jäkälän koko nimen, mutta haku toimii myös muulla tavoin, esim. kasvupaikkojen, käsitteiden, tuntomerkkien tms. avulla. Määritykseen hakutoiminnoista ei vielä ole riittävää apua.
Kuvat
Kuvat on otettu parin viime vuoden aikana pääasiassa Luopioisista.
Olen liittänyt sivulle jäkälästä ainakin kaksi kuvaa:
Ensimmäinen kuva on lähikuva, josta saattaa nähdä jopa lajityypillisiä tuntomerkkejä, mutta kovin pienissä kohteissa ne jäävät valitettavasti usein epätarkoiksi tai liian pieniksi. Joitakin miroskooppikuvia on käytetty. Silloin suurennus on ollut 20 – 40-kertainen. Tekstissä saatetaan täydentää kuvassa näkyviä tuntomerkkejä.
Toinen kuva on otettu kauempaa. Siinä on pyritty esittelemään jäkälän kasvutapaa (pensasmainen – mattomainen, tiivis – löyhä, kivellä – epifyyttinä). Toinen kuva voi olla myös kuva jäkälän kasvupaikasta.
Suuri osa kuvista on otettu järjestelmäkameralla ja 105 mm makro-objektiivilla jalustan päältä. Tuesta huolimatta kuvat eivät kaikki ole aivan tarkkoja ja sellaisia kuvia tulen uusimaan päivitysten yhteydessä, kunhan saan parempaa kuvamateriaalia käyttöön.
Kuvat eivät missään tapauksessa pelkästään riitä jäkälämääritykseen, sillä monet lajitason tuntomerkit ovat kemiallisia tai mikroskooppisia.
Kuvissa voi olla virheitä, koska kaikista kuvan lajeista ei ole otettu näytettä eikä niitä ole tutkittu kemiallisesti. Virheet korjataan, kun ne huomataan.
Levinneisyyskäsitteitä
- eutrofi = runsasravinteinen kasvupaikka
- holarktinen = lähes koko pohjoinen pallonpuolisko kravun kääntöpiiriltä pohjoiseen
- indiferentti = ei vaatelias laji
- kalkinsuosija = menestyy paremmin kalkkipitoisella alustalla
- kalkinvaatija = vaatii kasvualustaltaan kalkkipitoisuutta
- kosmopoliitti = yleismaailmallinen
- kulttuurikasvi = kasvaa vain asutuilla seuduilla
- kulttuurinsuosija = hyötyy ihmistoiminnasta
- mesotrofi = ravinteinen kasvupaikka
- oligotrofi = vähäravinteinen kasvupaikka
- ombrotrofi = karu kasvupaikka
- pioneerilaji = kasvupaikalle ensimmäisenä ilmaantuva laji
- sirkumboreaalinen = pohjoisen pallonpuoliskon havumetsät
- sirkumpolaarinen = esim. pohjoisnapaa ympäröivä alue
Kemialliset reagenssit
+ värireaktio syntyy, väri ilmoitettu
– värireaktiota ei synny
K = KOH, kaliumhydroksidi
C = Ca(OCl)2, kalsiumhypokloriitti
KC = KOH + Ca(OCl)2
PD = p-fenyleenidiamiini
J = KJ, kaliumjodidi
Katso tarkemmat tiedot ja käyttö kirjallisuudesta. Yleensä harrastaja ei pääse käsiksi kuin kahteen ensimmäiseen, jotka ovat puhdistusaineita
Kuvaus
Jäkälien lajikuvaus on yhdistelmä eri kirjojen teksteistä (esim. Stenroos, S. 2011, 2015, Ahti, T. 1999, 2002, 2007, 2011, Hakulinen, 1963). Tähän olen koonnut myös niitä huomioita, joita itse olen käyttänyt maastossa lajeja määrittäessäni. Kannattaa huomioida myös eri kirjoista kootut viitteelliset määrityskaavat. Jokaisella sivulla on linkki määrityskaavan alkuun.
Lajin koko on suhteellinen kasvupaikan vuoksi ja siksi hyvin vaikeasti määriteltävissä. Tässä on annettu jäkälälle keskimääräisiä kokoja.
Tiedot lajin kasvupaikoista ja levinneisyydestä on koottu kirjallisuudesta (ks. yllä).
Kohdassa muuta on esittely mahdollisia jäkälien erikoispiirteitä tai käyttömahdollisuuksia. Myös alemmat taksonit on kerrottu tässä.
Luopioisten kasvupaikat
Tähän osioon olen arvioinut jäkälän yleisyyttä tämänhetkisten löytöjen ja tietojen pohjalta seuraavasti:
| Yleisyys | Kuvaus |
|---|---|
| Hyvin yleinen | Tavataan kaikkialla |
| Yleinen | Tavataan retkillä säännöllisesti |
| Melko yleinen | Tavattu > 10 kertaa |
| Harvinainen | Tavattu 2-5 kertaa |
| Hyvin harvinainen | Tavattu vain kerran |
Seuraavassa kappaleessa olen kertonut niistä paikoista, joista jäkälää on löytynyt Luopioisten alueelta ja kuinka runsas se on ollut kasvupaikallaan.Tarkkoja kasvupaikkoja on mahdoton ilmoittaa, sillä monet jäkälät ovat hyvin pieniä ja vaikeasti löydettäviä, joten löytöpaikaksi on ilmoitettu vain karttanimi, esim. Kulovuori tai Kurkisuo.
Tässä on kerrottu myös kuvien ottopaikat ja jäkälästä juuri sillä paikalla.
Vertaa seuraaviin
Tähän osioon olen linkittänyt sellaiset jäkälälajit, jotka ovat joko esittelyjäkälälle sukua, kasvavat samanlaisilla kasvupaikoilla tai ovat hyvin samannäköisiä. Toistaiseksi tässä on lueteltu ja linkitetty vain niitä jäkäliä, joita alueelta on löydetty.