Luopioisten rupijäkäliä
Rupijäkäliä on lajistollisesti 2/3 kaikista jäkälälajeista. Ne ovat hyvin vaikeasti määritettävissä lajilleen, varsinkin kun kirjallisuutta on vähän. Jäkälän sekovarsi muodostuu yleensä rupimaisesta massasta tai se on hyvin pieni. Lajit ovat yleensä kivijäkäliä tai epifyyttejä puiden rungoilla. Tähän on koottu vai sellaisia jäkäliä, jotka on helppo tuntea ja ovat yleisiä. Monella lajilla on rinnakkaislajeja, jotka voidaan erottaa vain kemiallisesti tai solutason tutkimuksilla. Usein kyse on lajiryhmästä, jonka edustajia on esitelty tässä esimerkkinä. Luettelo täydentyy, kun tuntemus paranee.
| 1 | Kehräjäkälät (Lecanoraceae ym.), Suomessa Lecanora-sukuun kuuluu n. 75 lajia. Epifyytteinä yleensä lehtipuilla ja keloilla, kivillä ja kallioilla, muistuttavat laakajäkäliä (Physciaceae), mutta sekovarsi ei ole liuskainen, korkeintaan vain ruusukkeen reunalta. | |
| Kallioilla, kotelomaljat vihreitä, lekideoideja | L. polytropa | |
| Haavalla, kotelomaljat punaruskeita, lekanoroideja | L. allophana | |
| Lehtipuilla harmaa, kotelomaljat samoin, lekanoroideja | L. carpinea | |
| Kivipinnalla, kotelomaljat suklaanruskeat, reunus vaalea | L. cenisia | |
| Kivillä, vihertävä, kotelomaljat ruskeat (Protoparmeliopsis) | P. muralis | |
| Kelopuulla, vihertävä, kotelomaljat samoin | L. varia | |
| Kalliolla, vaalea pahkurainen, kotelot mustia (Tephromela) | T. atra | |
| 2 | Jauhejäkälät (Lepraria), Suomessa toistakymmentä lajia, jauheisia, yleensä kivipinnalla tai epifyyttinä | |
| Kuusen rungolla, sinertävä | L. jackii | |
| Katajan tyviosassa, kellertävänharmaa | L. incana | |
| Pystysuoralla varjoisilla kalliolla, reunoilla liuskoja | L. membranacea | |
| Paisteisilla kallioilla, ryynimäinen | L. neglecta | |
| 3 | Kultajäkälät (Caloplaca), kirkasvärisiä, ruusukkeisia, epifyyttejä tai kivipinnan jäkäliä. Kotelomaljat usein oransseja, lekanoreideja. Suomessa n. 50 lajia. | |
| Soredinen, reunoilla pitkiä kapeita liuskoja, ei kotelomaljoja | C. decipiens | |
| Sorediton, liuskatat kuperia, kotelomaljoja runsaasti | C. saxicola | |
| Haavalla vihertävää rupea, kotelomaljat pienet oranssit | C. flavorubescens | |
| Kalliolla kellertävää rupea, kotelomaljat punaiset | C. flavovirescens | |
| Kalliolla keltaoranssia rupea, kotelomaljat puuttuvat | C. citrina | |
| 4 | Nuppimaiset jäkälät: sekovarret huomaamattomia, kotelomaljat varrellisia ja nuppimaisia. Suomessa useita kymmeniä eri sukuihin vietyjä lajeja. Pieniä epifyyttejä. | |
| Nupin alta kellanvihreä, alle millin korkuisiua, linssimäisiä, Calicium | C. trabinellum | |
| Suomumainen, neula musta, nupin alta kellertävä, Chaenotheca | C. phaeocephala | |
| Vihreä jauheinen, lahopuulla, nuppi keltainen | C. furfuracea | |
| Vihertävä, varsi musta, nuppi sammalenruskea | C. trichialis | |
| 5 | Karttajäkälät (Rhizocarpon), kivipinnalla tiukasti kiinni, muodostavat ruutumaisia kuvioita tai ruusukkeita. Suomessa on n. 45 lajia tai alalajia. | |
| Keltainen, kotelomaljat mustat | R. geographicum | |
| Sinertävänharmaa, kotelomaljat mustia | R. eupetraeum | |
| Ruosteenruskea, kotelomaljat mustat | R. oederi | |
| Tummanruskea, kotelomaljat mustat | R. polycarpum | |
| 6 | Kuoppajäkälät (Acarospora) ovat ryhmyisiä, kokkareisia jäkäliä yleensä kivipinnalla. Suomessa on n. 20 lajia | |
| Punaruskea, paksu ja lohkeileva | A. sinopica | |
| Tumman nahanruskea, paksu ja litteä | A. fuscata |
| 7 | Laikkajäkälät (Pertusaria) ovat monenlaisella alustalla kasvavia paksuja harmaita tai kellertäviä rupijäkäliä. Suomessa on n. 28 lajia | |
| Tinanharmaa, soraalit palloina keskiosassa | P. amara | |
| Teräksenharmaa, soraalit vaaleita ? | P. albescens | |
| 8 | Läiskäjäkälät (Phlyctis) ovat lehtipuiden rungoilla tiiviinä kerroksina olevia epifyyttijäkäliä. Kotelomaljat sekovarren sisällä. Kaksi lajia. | |
| Vaaleanharmaa selvärajainen, haavan rungolla | P. argena | |
| 9 | Kermajäkälät (Ochrolechia) ovat paksuja kermanvärisiä jäkäliä, steriilejä ja soredisia. n. 13 lajia. | |
| Haavan rungolla, paksu, kermainen, kotelomaljoja | O. pallescens | |
| Kivipinnalla, harmaa, paksu, soraaleja, ei kotelomaljoja | O. androgyna | |
| 10 | Rokkojäkälät ovat ruutuisia tiukasti kivialustassa kiinni olevia jäkäliä. Kotelomaljat punaisia. | |
| Kivillä ja kallioilla, sekovarsi harmaa, kotelot pinnassa (Ophioparma) | O. ventosa | |
| Kallionkoloissa, harmaa massamainen, punaiset kotelot uponneita massaan (Haematomma) | H. ochroleucum | |
| 11 | Keltaiset jauheiset jäkälät (Candelariella, Chrysothrix, Psilolechia) ovat yleensä kivipinnan jäkäliä. | |
| Typpipitoisilla avoimilla kivillä, kotelomaljat harvinaisia | Can. coralliza | |
| Kallioseinien ylikaltevilla pinnoilla, ei kotelomaljoja | Chr. chlorina | |
| Varjoisissa koloissa, keltaisia kotelomaljoja paljon | Ps. lucida | |
| 12 | Nastajäkälät (Baeomyces) ovat vihreän harmaita maalla tai kivellä kasvavia rupijäkäliä, joilla voi olla liuskaiset sekovarren reunat. Kotelomaljat jalallisia kuin pieniä sieniä. Suomessa 3 lajia. | |
| Maalla tai kivellä, pioneerilaji, jyväksellinen sekovarsi | B. rufus | |
| Kivillä ja kallioilla, myös maassa, sekovarren reunat liuskaiset | B. carneus | |
| 13 | Maljajäkälät (Diploschistes) ovat vaaleanharmaita maa- ja kivijäkäliä. Kotelomaljat ruukkumaiset sekovarteen vajonneet. Suomessa 3 lajia. | |
| Happamilla kivillä ja pystykallioilla, kilpiruutuinen | D. scruposus | |
| 14 | Piirtojäkälä (Graphis), lehtipuun kuorella | G. scripta |
| 15 | Suomujäkälät (Hypocenomyce) ovat usein kelon tai palaneen puun pinnalla olevia harmaita rupijäkäliä, joiden kotelomaljat ovat mustia. Suomessa n. 7 lajia. | |
| Oliivinvihreä, 1-2 mm suomuista muodostunut | H. scalaris | |
| 16 | Ruskeiset (Mycobilimbia) ovat ohutrupisia jäkäliä, joilla yleensä on runsaasti värikkäitä pallomaisia kotelomaljoja. Suomessa 7 lajia. | |
| Kotelomaljat nahanväriset | M. carneoalbida | |
| Kotelomaljat tummanruskeita | M. tetramera | |
| 17 | Korpijäkälät (Mycoblastus) ovat harmaita kilpiruutuisia, sordisia jäkäliä. Kotelomaljat mustia. Suomessa 4 lajia. | |
| Sekovarren sisus kirkkaanpunainen | M. sanguinarius | |
| 18 | Kuurajäkälät (Trapeliopsis) ovat rupi- tai suomumaisia jäkäliä. Kotelomaljat ruskeanmustia. Suomessa 7 lajia. | |
| Pioneerilaji maanmuokkausalueilla, harmaa, | T. granulosa | |
| 19 | Kiventierat (Aspicilia) ovat rupimaisia, ruutukuvioisia jäkäliä tiukasti kiven pinnassa kiinni. Suomessa n. 35 lajia. | |
| Tuhkanharmaa, kotelomaljat mustat, laikun keskellä | A. cinerea | |
| 20 | Ruskeiset (Biatora) kasvavat usein sammalten päällä vihertävänä massana, kotelomaljat hyytelömäiset. | |
| Kotelomaljat ruskeat | B. vernalis | |
| Ei kotelomaljoja, kellertävänä jauheena esim. katajalla | B. efflorencens | |
| Lisäksi on löytynyt suuri joukko rupijäkäliä, joilla on olematon sekovarsi ja tummat pistemäiset kotelomaljat (esim. Buellia) sekä kehräjäkäliä muistakin suvuista kuin Lecanora (esim. Lecidea, Lecidella). Myös pienet nuppipäiset jäkälät ovat katsomatta (esim. Sclerophora ja Scoliciosporum). |
Sivu luotu: 26.03.2026.
Päivitetty viimeksi: 26.03.2026.