Kantopaanusammal

Calypogeia suecica
Sammalet Maksasammal

Yleiskuvaus

Kantopaanusammal kuuluu paanusammalten (Calypogeiaceae) heimoon. Suvusta on tavattu maassamme kuusi lajia. Suikertava, litteä, alustaa vasten painunut sammal. Kylkilehdet kahteen suuntaan siirottavat, vinosti varrelle kiinnittyneet, vaaleanvihreät, suipot, tyvestä leveimmät, melko harvassa. Vatsalehdet pyöreät, lovi ulottuu yli puolivälin, teräväkulmainen, 2 – 3 kertaa varren levyinen (kuva).

Uhanalaisuus

Erittäin uhanalaiset (EN), Kansainvälinen vastuulaji

Koko

Pieni sammal (0,5 - 1 cm), yksittäin tai harvana peitteenä.

Kasvupaikka

Lähteisissä korvissa lahopuulla.

Levinneisyys

Harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomessa.

Maastotuntomerkit

Paanusammalen rakenne, pieni koko ja kasvupaikka.

Muuta

Vaatii lahopuujatkumon. Kansainvälinen vastuulaji.

Vertaa

Löytöpaikat Luopioisissa

Kantopaanusammal on Luopioisissa harvinainen.

Sammalta on tavattu ensimmäisen kerran Laipanmaan eteläosasta Nuorioisvuoren alueelta, missä sitä kasvoi lähteisessä lehtokorvessa pienen lahokannon kyljessä, seuranaan saksipihtisammal (Cephalozia bicuspidata) ja metsärahtusammal (Cephaloziella divaricata). Toinen löytöpaikka on lahokannolta Laipanmaalta Kylmänkorvenkallion läheisyydessä ja kolmas Haikanvuorella samanlaisella paikalla. Piensuotutkimuksen yhteydessä lajia löytyi muutamasta muustakin paikasta rehevien korpien lahopuulta. Missään se ei ole runsas.

Kuvat on otettu Laipanmaan näytteestä.

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 21.06.2026.

Kuvat

Kartat

Kartta
Nykyhavainto Havainto 2020 jälkeen Hävinnyt