Yleiskuvaus
Kivilaakasammal kuuluu laakasammalten (Plagiotheciaceae) heimoon. Samaan sukuun kuuluu maassamme 11 melko vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Varsi haarautuu tyveltä, mattomainen kasvutapa. Vihreät lehdet ovat kahdessa rivissä litteästi, johteiset, ehytlaitaiset, epäsymmetriset, kärjestä hampaiset. Itiöpesäkkeet ovat yleisiä, kallistuneita, kaulaosa on pitkä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Isokokoinen sammal ja muodostaa laakeita hyllymäisiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Jyrkänteillä, varjoisilla seinämillä, metsäkivillä, lahopuulla, puiden tyvellä.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa. Sirkumpolaarinen.
Maastotuntomerkit
Kerroksellinen kasvutapa kallioilla.
Muuta
Lajista on erotettu kolme variaatiota:
– P. denticulatum var. denticulatum, kivilaakasammal
– P. denticulatum var. obtusifolium, töppölaakasammal
– P. denticulatum var. undulatum, lehtolaakasammal
Vertaa
- Kantolaakasammal (Plagiothecium laetum coll.)
- Kourulaakasammal (Plagiothecium cavifolium)
- Kaarilaakasammal (Plagiothecium curvifolium)
- Lehtolaakasammal (Plagiothecium denticulatum var. undulatum)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kivilaakasammal on Luopioisissa yleinen.
Sammalta on tavattu runsaana kalliopinnoilta ja lohkareilta. Se muodostaa joskus laajojakin yhtenäisiä kerroksellisia kasvustoja varjoisille kallioseinämille. Aina löytöjä ei ole tarkastettu lajilleen, joten osa löydöistä voi olla kantolaakasammalta (Plagiothecium laetum coll.).
Kuvat on otettu Padankosken Hirvivuoresta, jossa sammal on runsas, Haltian Pukkivuoren pystysuoralta seinämältä ja Kuhmoisten Kotakoskelta.
