Yleiskuvaus
Savikkokorvasammal kuuluu korvasammalten (Jungermanniaceae) laajaan heimoon. Suomessa samaan sukuun kuuluu viisi lajia. Varsi on koheneva, kellanvihreä, usein punertava, kylkilehdet tiheässä, pyöreät, koverat, ehyet, vatsalehdet puuttuvat. Ritsoideja on paljon. Solun öljykappaleita 2 – 3 kpl. Lehden reunasolut isot, paksuseinäiset (kuva). Pesäkkeitä toisinaan.
Synonyymit
- Jungermannia gracillima
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pienikokoinen 0,5 - 2,5 cm pitkä, niukkahaarainen, muodostaa tiheitä peitteitä kivennäismaalle (kuva).
Kasvupaikka
Paljaalla happamalla hiekka- tai savimaalla, metsäautoteiden reunoilla, pientareilla, rannoilla.
Levinneisyys
Paikoittainen lähes koko maassa.
Maastotuntomerkit
Lehden muoto, reunasolut.
Muuta
Kulttuurista hyötyvä. Vanha nimi Jungermannia gracillima
Vertaa
- Ojakorvasammal (Endogemma caespiticia)
- Savikkosiiransammal (Nardia geoscyphus)
- Kalvaskorvasammal (Endogemma caespiticia)
- Ojasiiransammal (Nardia scalaris)
Löytöpaikat Luopioisissa
Savikkokorvasammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta on etsitty sopivilta kasvupaikoilta, mutta toistaiseksi löydetty vain muutaman kerran. Todennäköisimmät kasvupaikat ovat kosteita metsäautotien uurteita ja tällaisesta se löytyikin kesällä 2013 Laipanmaalta Kailanjärven läheisyydestä ja Padankoskelta parista paikkaa. Todennäköisesti sitä on vastaavilla paikoilla muuallakin.
Kuvat on otettu mm. Jyväskylän Jyskästä pururadan märältä pientareelta ja sieltä kerätystä näytteestä. Sammalen seuralaisia olivat ojakinnassammal (Scapania curta) ja saksipihtisammal (Cephalozia bicuspidata).
